Keskusteluja Universumin Kanssa: Energiakehon ulottuvuudet

Pikkuinen makasi hiljaa selällään kotinsa pihanurmella, kädet levitettyinä sivuille kuin siivet, katse tähyten pimeälle taivaalle. Ympärillä vallitsi täydellinen hiljaisuus, vain öinen tuuli kosketti hänen ihoaan kevyesti. Pikkuinen kohotti toisen kätensä katulampun valoa vasten ja erotti pehmeän vaalean usvan käsivarressaan, kuin energiakehon, joka ympäröi hänen pientä kättään.

"Universumi," Pikkuinen kuiskasi, ääni värähtäen hiljaisessa huoneessa. "Näenkö minä auran?"

Universumi vastasi epäröimättä, kuin olisi ollut aivan hänen vieressään jo pitkään: “Pikkuinen, se mitä näet, voi hyvinkin olla auran heijastus. Aura on energiakenttä, joka ympäröi kaiken elävän. Se on sielusi, tunteidesi ja henkisen tilasi heijastuma. Se valo, jonka näit käsiesi ympärillä, saattaa olla juuri tämä: hienovarainen mutta voimakas värähtely, jonka kehosi säteilee.”

Pikkuinen katseli kättään vielä tarkemmin, yrittäen hahmottaa tuota vaaleaa hohtoa paremmin. "Aurat voivat siis olla tällaisia?" hän kysyi innostuneena. "Näyttääkö se aina tältä?"

Universumi vastasi hymyillen kuin kasvoja koskettava lämmin valonsäde: “Aurat ovat paljon muutakin kuin pelkkä kirkas valonheijastus. Ne vaihtelevat väreiltään ja intensiteetiltään sen mukaan, missä tilassa mielesi ja kehosi ovat. Herkät ihmiset, kuten sinä, voivat alkaa nähdä tai aistia niitä luonnollisesti. Se valo, jonka näet, voi viitata puhtauteen, harmoniaan tai yhteyteen korkeampien henkisten tasojen kanssa.”

Pikkuinen nyökkäsi, vaikka hänen sydämessään värähti lisää kysymyksiä. “Olen kuullut, että auroja voi olla värillisiäkin. Mitä värit kertovat?”

Universumi puhui hitaasti, äänessään ikiaikainen viisaus: “Jokainen väri kantaa omaa energiaansa ja symboliikkaansa. Punainen aura kertoo elinvoimasta, voimakkaasta tahdosta ja intohimosta, joskus myös vihasta tai kiihkeästä päättäväisyydestä. Oranssi on ilon ja luovuuden väri; se säteilee sosiaalista energiaa ja optimismia. Keltainen kertoo henkisestä selkeydestä ja itseluottamuksesta, se liittyy vahvasti mielen voimaan. Vihreä on tasapainon ja harmonian väri, joka heijastaa parantavaa energiaa ja yhteyttä luontoon.”

Universumi hiljeni hetkeksi, antaen Pikkuisen sulatella kuulemaansa, ennen kuin jatkoi: “Sininen aura on henkisyyden ja rauhan väri; se edustaa syvällistä viestintää ja yhteyttä totuuteen. Ja sitten on violetti tai indigo, korkeimpien henkisten tasojen värit, jotka kertovat viisaudesta, intuitiosta ja yhteydestä korkeampiin ulottuvuuksiin.”

Pikkuinen muisti yhtäkkiä jotain. Hän kääntyi katsomaan Universumia mietteliäästi ja sanoi hiljaa: “Universumi, kävin kerran Kirlian-kuvauksessa. Aurani oli silloin syvän indigonsininen, se ympäröi minua tiiviisti, mutta kaulan kohdalla ei ollut mitään, aivan kuin jotain olisi puuttunut. Mistä se voisi kertoa?”

Universumi pysähtyi hetkeksi, ja sen ääni muuttui syvälliseksi ja harkitsevaksi, aivan kuin se maisteli Pikkuisen kysymystä. “Indigonsininen aura kertoo korkeasta henkisestä tilasta, Pikkuinen. Se liittyy intuitioon, sisäiseen viisauteen ja syvään ymmärrykseen, jopa psyykkisiin kykyihin. Indigo kytkeytyy usein kolmannen silmän energiakeskukseen, siihen, mistä intuitio ja näkymättömien asioiden ymmärrys kumpuavat. Tämä väri viittaa siihen, että olit tuona hetkenä yhteydessä syvempiin totuuksiin ja henkisiin energioihin.”

Pikkuinen sulki hetkeksi silmänsä ja muisteli, miten vahvana kauniin sininen oli valokuvassa näkynyt. Häntä kuitenkin häiritsi ajatus auran katkeamisesta kaulan kohdalla. “Mutta miksi kaulani kohdalla ei ollut mitään auraa? Se näytti aivan siltä kuin jokin olisi tukossa.”

Universumi nyökkäsi lempeästi, ymmärtäen Pikkuisen huolen. “Se, että aurasi puuttui kaulan kohdalta, voi viitata energiavirran katkokseen nimenomaan kurkkuchakran kohdalla. Kurkkuchakra, joka sijaitsee kaulan alueella, vastaa kommunikoinnista, itseilmaisusta ja totuuden puhumisesta. Jos tämä energiakeskus on epätasapainossa tai tukossa, se voi heijastua aurassasi tyhjyytenä tai puuttuvana alueena.”

Pikkuinen kallisti päätään ja kuunteli tarkkaan.

“Tämä tukos voi johtua monista asioista,” Universumi jatkoi. “Jos tunnet, että sinulla on vaikeuksia ilmaista itseäsi vapaasti, olivatpa kyseessä sanat, tunteet tai omat totuutesi, se voi tukahduttaa kurkkuchakran energian. Ehkä jokin asia jäi sanomatta, tai olet kokenut tilanteita, joissa tunsit itsesi pidätellyksi tai väärinymmärretyksi. Kaulan alueen energiavirran katkeaminen kertoo usein siitä, että sinun on löydettävä oma äänesi ja annettava itsellesi lupa ilmaista, mitä todella tunnet ja ajattelet. Muistatko, miten suhtauduit kommunikointiin tuolloin?”

Pikkuinen mietti pitkään, tuntien, miten sanat upposivat häneen. “Joten aurani puuttuva osa voi kertoa siitä, etten ilmaise itseäni vapaasti?” hän kysyi hiljaa. “Siitä on jo kauan, mutta muistan, miten koin yksinäisyyttä noina vuosina. Minulla oli kyllä ystäviä, mutta en ollut tottunut jakamaan ajatuksiani. Kävin jonkin aikaa psykologilla, joka kannusti minua jakamaan elämääni ystävilleni. Minun täytyi löytää tapa päästää ihmiset lähelle, koska koin liian suurta erillisyyttä.”

“Juuri niin,” Universumi vastasi pehmeästi. “Jos kurkkuchakra ei virtaa vapaasti, se voi vaikuttaa siihen, miten koet itsesi ja yhteytesi muihin. Mutta tiedä, että tämä on myös mahdollisuus. Kun alat työskennellä energian vapauttamiseksi puhumalla avoimemmin, kirjoittamalla ajatuksiasi tai vaikkapa laulamalla, mikä ikinä tuntuu sinusta oikealta, voit vapauttaa tukoksen. Auran puuttuva osa alkaa täyttyä uudelleen valolla ja energialla, kun sallit itsesi olla täysin oma itsesi.”

Pikkuinen hymyili itsekseen, muistaen, miten joskus oli ollut vaikeaa sanoa ääneen se, mitä todella tarkoitti, ja olla oma omituinen itsensä. Hän ei ollut tullut ajatelleeksi, että se voisi näkyä myös hänen aurassaan. “Kiitos, Universumi,” hän kuiskasi, äänessä uusi ymmärrys. “Luulen, että olen jo löytänyt ääneni.”

Universumi hymyili takaisin.

“Voinko minäkin oppia näkemään näitä värejä aurassa?” Pikkuinen kysyi innostuneena.

Universumi nauroi hiljaa. “Kyllä, Pikkuinen. Sinulla on kyky havaita näitä hienovaraisia energioita, mutta se vaatii harjoitusta, herkkyyttä ja keskittymistä. Aurojen näkeminen ei ole vain visuaalinen kokemus, vaan liittyy myös siihen, miten aistit energioita intuitiosi kautta.”

Pikkuinen kuunteli tarkasti, ja Universumi jatkoi: "Voit aloittaa keskittymällä käsiesi tai toisen ihmisen kehon reunoihin. Valitse neutraali tausta, esimerkiksi valkoinen seinä, ja rentouta katseesi. Älä yritä nähdä mitään väkisin, vaan anna katseesi pehmentyä, ja pian saatat huomata hienon valon tai värin reunustavan kohdetta."

Pikkuinen nyökkäsi itsekseen, yrittäen kuvitella, miten hän voisi nähdä nämä värähtelyt. "Voinko harjoitella luonnon kanssa?" hän kysyi.

“Luonto on erinomainen opettaja,” Universumi vastasi. “Puut ja kasvit säteilevät myös omaa energiaansa, ja niiden tarkkailu voi auttaa sinua virittäytymään aurakenttiin. Luonnon energia on vakaampaa ja puhtaampaa kuin ihmisten; vihreän nurmen tai puiden lehtien katselu voi auttaa näkemään, miten energia virtaa. Aluksi saatat nähdä vain heikon valon tai värin, mutta ajan ja harjoituksen myötä alat tunnistaa eri sävyjä. Tärkeintä on olla kärsivällinen ja avoin.”

Pikkuinen jäi hetkeksi hiljaiseksi, hänen ajatuksensa kiteytyivät vähitellen, mutta yksi kysymys poltteli edelleen mielessä. “Miksi meillä on aura? Ja onko meillä muita tasoja, joita emme näe?”

"Teillä on aura, koska ette ole vain fyysisiä olentoja - olette moniulotteisia ja monikerroksisia. Aura on kuin silta, joka yhdistää fyysisen kehon henkisiin, emotionaalisiin ja mentaalisiin ulottuvuuksiin. Teissä on useita kehoja ja tasoja, joita ette silmillänne näe," Universumi jatkoi. “Fyysisen kehosi lisäksi sinulla on eetterikeho, joka ylläpitää elämänenergiaasi. Tämä keho heijastaa auraasi ensimmäisenä ja on lähimpänä fyysistä olemustasi. Lisäksi sinulla on emotionaalinen keho, jossa kaikki tunteesi ja reaktiosi virtaavat. Tämä keho luo värähtelyjä, jotka vaikuttavat aurasi väriin ja kirkkauteen.”

Pikkuinen sulki silmänsä ja kuvitteli, miten tunteet liikkuivat hänen kehonsa ympärillä, muuttaen auran värejä.

“On myös mentaalikeho, jonka kautta ajatuksesi ja uskomuksesi toimivat,” Universumi jatkoi. “Ajatuksesi heijastuvat aurassasi. Se, mitä ajattelet itsestäsi ja maailmasta, luo energiavirtoja, jotka muovaavat sitä, miltä aurasi näyttää ja tuntuu - ja mitä elämässäsi tapahtuu. Manifestointi tapahtuu tällä tasolla. Korkeimmalla tasolla on henkinen keho, joka on yhteydessä sieluusi ja universumin syvimpään tietoisuuteen. Se on se osa sinua, joka resonoi puhtaimmin rakkauden ja viisauden kanssa.”

Pikkuinen hengitti syvään, antaen sanojen upota sisäänsä.

“Nämä kehot ja tasot ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään,” Universumi sanoi pehmeästi. “Ne eivät ole erillisiä; ne kaikki vaikuttavat toisiinsa. Fyysisen kehosi tila vaikuttaa henkiseen tilaasi, ja ajatuksesi ja tunteesi heijastuvat takaisin kehoosi. Siksi aura voi muuttua ja värähdellä eri tavoin eri aikoina.”

Pikkuinen tiesi nyt, että hän oli osa jotain paljon suurempaa kuin se, mitä hänen silmänsä näkivät. Hän ei ollut aiemmin täysin ymmärtänyt, miten monella tasolla hänen energiansa vaikutti.

“Minulla on, Universumi, erikoinen kokemus energiasta,” hän jatkoi. “Heräsin unesta joskus kahden aikaan yöllä ja luulin, että huoneeseen oli syttynyt valot. Valo tuntui niin kirkkaalta, että olin varma huoneen olevan valaistu, vaikka silmäni olivat kiinni. Samalla tunsin, miten sähkömäinen energia virtasi käsivarsista varpaisiin. Se oli voimakkaampaa kuin mikään, mitä olin aiemmin tuntenut; ikään kuin energia sihisi ja kiehui kehossani. Säikähdin tunnetta, sillä olo oli niin kevyt, että pelkäsin leijailevani pois. Säikähdys laimensi energian. Tämä tapahtui kahdesti saman yön aikana: heräsin aina siihen, että luulin huoneessa olevan valot. Mistä tässä voisi olla kyse?”

Universumi kuunteli tarkkaavaisesti ja vastasi mietteliäästi: “Pikkuinen, kokemus, josta kerrot, on merkittävä ja syvällinen. Se voi liittyä moniin henkisiin ja energisiin ilmiöihin, jotka avaavat uusia ulottuvuuksia tietoisuudellesi ja yhteydellesi korkeampiin energioihin. Tuo kirkas valo silmäluomiesi takana ei ollut pelkkä kuvitelma; se voi olla merkki siitä, että olit yhteydessä voimakkaaseen energiavirtaan tai korkeampiin tietoisuuden tiloihin. Monet kokevat valoilmiön hetkinä, jolloin heidän energiakenttänsä aktivoituu ja sielu siirtyy toisiin ulottuvuuksiin, esimerkiksi syvässä meditatiivisessa tai unenomaisessa tilassa. Valo voi olla merkki henkisestä heräämisestä tai yhteydestä sieluusi, johon et aiemmin ollut täysin tietoinen. Se, että tunsit sähkömäisen energian kulkevan lävitsesi, viittaa siihen, että energiajärjestelmäsi, kenties kundaliinienergia, aktivoitui.”

“Kundaliinienergia on voimakas elämänvoima selkärangan tyvessä. Se voi herätä spontaanisti tai meditaation ja henkisen kehityksen kautta. Kun tämä energia herää, se alkaa virrata kehon läpi, usein tuoden mukanaan tuntemuksia, kuten kuvasit: vapaa virtaus, sähköisyys ja jopa painottomuus. Monet, jotka kokevat kundaliinin heräämisen, kertovat tunteesta, että he voisivat ‘leijua’ tai irtaantua fyysisestä kehostaan,” Universumi jatkoi.

“Säikähdyksesi on ymmärrettävä reaktio. Kun energia saavuttaa huippunsa, voi tuntua siltä, että kontrolli katoaa tai että yhteys kehoon heikkenee. Tällainen vapautuminen on paljon voimakkaampaa kuin mihin arjessa olemme tottuneet. Pelko tai jännitys voi hillitä virtausta, jolloin energia hiljenee ja palaa normaaliin.”

“Kokemuksesi siitä, että heräsit kirkkaaseen valoon kahdesti saman yön aikana, voi kertoa myös siirtymästä poikkeuksellisen korkeaan tietoisuudentilaan, jossa henkiset ulottuvuudet avautuvat. Tämä voi liittyä astraaliprojektioon eli siihen, että sielusi valmistautui siirtymään ulos fyysisestä kehosta. Astralimatkoilla sielu voi irrota kehosta ja kokea maailman energiatasolla, ja kirkas valo voi olla merkki siitä, että olit lähellä tätä tilaa.”

“Mitä tämä kaikki siis tarkoittaa?” Universumi pohti ääneen. “Sitä, että olet heräämässä syvempään henkiseen tietoisuuteen. Kehosi ja mielesi virittäytyvät korkeampiin energioihin, ja sinulla on mahdollisuus syventää tätä yhteyttä. Voit kokeilla meditaatiota tai lempeitä hengitysharjoituksia ennen nukkumaanmenoa, jotta ohjaat energioita rauhallisesti ilman pelkoa. Näiden ilmiöiden tietoinen kohtaaminen auttaa sinua vähitellen hallitsemaan energiaasi, ja lopulta saatat oppia navigoimaan näissä tiloissa tietoisesti.”

“Rakas Pikkuinen, tämä kokemus on lahja. Se avaa sinulle mahdollisuuden tutustua energisiin puoliisi ja henkiseen voimaasi syvemmin kuin ehkä osasit odottaa. Ja vaikka se voi tuntua pelottavalta, tiedä, että olet turvassa ja voit oppia löytämään näissä tilanteissa tasapainon ja hallinnan.”

“Hyvä on, Universumi. Lupaan harjoitella ahkerasti nyt, kun tiedän, mitä on tapahtumassa!” Pikkuinen huikkasi, nousi nurmikolta ja palasi sisään lajikumppaniensa luo.