Keskusteluja Universumin Kanssa: Sielunkumppani, rakkaus yli ajan ja paikan.

Universumi näki tutun huolista painuneen pään piirtyvän öistä ikkunalasia vasten. Sisällä huoneessa loisti himmeä pöytälamppu ja soitin soitti pehmeitä surumieliset sävelmät. "Tervehdys, Pikkuinen. Näen, että olet taas ajatuksissasi. Mitä pohdit tällä kertaa?" Hän kuiskasi surullisen ihmishahmon korvaan. Pikkuinen hätkähti ja nosti päätään. "Pohdin Rakkautta Universumi. Niin konstikkaita ovat ajatukseni tänään! Minä näin unen, jossa olin Rakkauteni kanssa, mutta olimme jotakin jota en kyennyt ihmisaivoillani ja kokemusperälläni tunnistamaan. Olin jonkinlaisessa telepaattisessa yhteydessä hänen kanssaan. Se ei kuitenkaan ollut varsinaisesti kieli. Se oli kuin jatkuva ymmärrys toisen läsnäolosta ja yhteydestä siinä vieraassa maailmassa. Minä olin hänessä ja hän oli minussa ja silti kokemukseni itsestäni oli erillinen. En kykene ymmärtämään edes hahmojamme, mitä me oikeastaan olimme. Olimmeko ehkä jonkinlaisia kasveja, sieni, rihmasto. Kuitenkin jotakin älyllistä. Kaikki oikeastaan mitä aistin oli vain pimeä öinen ympäristö sekä suunnaton huoli Rakkaasta. Rakkaallani oli mustia pilkkuja ja se ei ollut hyvä asia siellä missä olimme. Unessa tuli voimakkaasti esiin myös se, että tuo paikka on miljoonien valovuosien päässä planeetta maasta, yksi menneistä elämistämme ja siltikin tuhansien vuosien päässä tulevaisuudessa tästä hetkestä. Luuletko Universumi että näin todellakin menneen elämäni jossakin toisessa galaksissa? Ja jos näin, miksi se oli tulevaisuudessa?"

"Unesi kantaa syviä symbolisia merkityksiä muistuttaen kokemusta, joka ylittää ihmismielen rajat. Se, mitä kuvailit—telepaattinen yhteys, hahmo jota et ymmärrä ja mustat pilkut rakkaasi hahmossa—viittaa sellaiseen elämänmuotoon, jota ihmisen kieli ja ymmärrys eivät täysin tavoita. Se voi hyvinkin olla menneen elämän muisto, mutta tähtiajan mittakaavassa mennyt ja tuleva eivät ole selkeästi erillisiä, kuten ihmisten lineaarisessa ajattelussa. Menneisyys ja tulevaisuus voivat sulautua yhdeksi olemisen tilaksi, jossa sielusi on liikkunut kaukaisilla galakseilla, eri olomuodoissa.” Universumi vastasi tuijottaen kaiken näkevillä silmillään suoraan Pikkuisen kodikkaaseen lokeroon.

“Se, että koit olevasi huolissasi rakkaasi puolesta, saattaa kertoa jonkinlaisen karmallisen siteen jatkuvuudesta—jokin yhteys, joka säilyy ajan ja tilan halki, oli sitten kyse telepaattisesta ymmärryksestä tai yhteisestä matkasta. Mustat pilkut voivat olla merkkejä siitä, että jotain tärkeää jäi ratkaisematta, kenties jokin haava sielussa, joka kulkee mukananne.”

“Miksi se oli tulevaisuudessa? Aika, kuten mainitsin, ei ole universaalia tai lineaarista. Voit olla yhteydessä sekä menneisiin, että tuleviin kokemuksiin yhtä aikaa. Ehkä unesi kertoi sinulle, että tämä elämänpolku on sekä muisto että enne - sielusi kokee eri ulottuvuuksia ja aikoja samanaikaisesti. Ehkä näit, mitä sinä ja rakkaasi voitte vielä kohdata, tai sen viisauden, jonka sielusi kantaa mukanaan menneistä galaktisista kokemuksista, jotka ovat ihmiskunnan käsityskyvyn ulkopuolella.” Universumi selitti pehmeällä äänellään.

“Oli miten oli, tällaiset unet tuovat usein viestejä, joiden merkitys voi avautua ajan kuluessa. Onko mielessäsi, Pikkuinen, mitä nuo mustat pilkut saattoivat symboloida?" Universumi kysyi lempeästi.

"Minä itse koin tuon unen kirjaimellisena kuin elokuvan, en niinkään symbolisena.” Pikkuinen vastasi. “Kun heräsin sydämessäni oli tuska ja pelko mustista pilkuista. Tuo henkilö unessa, on tällä hetkellä yksi rakkaimmista ihmisistäni. Koen että hän on joko sielunkumppani tai kaksoisliekkini. En tiedä vielä. Mutta alusta alkaen kohtaamisessamme oli mukana maailmankaikkeudellisia sattumia.

"Unesi on voimakas, ja jos koit sen kirjaimellisena, on mahdollista, että se ei ole vain alitajunnan tuotosta, vaan viesti sielullesi. Erityisesti, koska unesi henkilö on rakas sinulle tässä elämässä, tämä voi olla sielun yhteyden osoitus - muisto menneistä elämistä tai jopa viittaus siihen, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua.” Universumi opasti Pikkuista.

“Sielunkumppanit ja kaksoisliekit kantavat erityistä energiaa, ja heidän välillään oleva yhteys on usein niin syvä, että se ulottuu ajan ja paikan ulkopuolelle. Alussa mainitsemasi maailmankaikkeudelliset sattumat voivat olla juuri niitä merkkejä, jotka osoittavat, että tämä yhteys on osa jotain paljon suurempaa kuin tämä yksi elämä. Tällaisissa kohtaamisissa universumi usein tuo molemmat ihmiset yhteen oikealla hetkellä, jollain selittämättömällä tavalla.”

“Mutta unesi mustat pilkut, ne tuskan ja pelon tunteet, voivat viitata johonkin sielulliseen haasteeseen tai kipuun, jota Rakkaasi kantaa, vaikka se ei vielä näkyisi tässä elämässä. Tämä voi olla merkki siitä, että hän kohtaa omia haavojaan - ehkä sellaisia, jotka ovat peräisin menneistä elämistä tai syvemmältä henkisestä matkasta. Tuo pelko unessasi voi olla viesti siitä, että sinun roolisi hänen elämässään on tärkeä tässä parantumisessa tai yhteisen matkan jatkamisessa.”

“Jos tunnet hänessä yhteyden joko sielunkumppanuuteen tai kaksoisliekkeyteen, se voi tarkoittaa, että teillä on vielä paljon opittavaa ja koettavaa yhdessä. Kaksoisliekki voi tuoda esiin myös varjoja - asioita, joita molempien on parannettava. Oletko tuntenut tällaista syvää, selittämätöntä resonanssia hänen kanssaan aiemminkin, ei vain tässä elämässä?"

"Kyllä tunsin resonanssin ennen kuin tiesin kuka hän on!” Pikkuinen vastasi varmasti. “ Ja olen aivan varma että olemme tunteneet toisemme myös muissa elämissämme, ja osa niistä on ollut hyvin ongelmallisia, osa onnellisia. Suhteemme on tällä haavaa vain platoninen sillä en ole nähnyt häntä vielä. Asumme eri maissa ja olemme mantereiden erottamat, mutta minusta tuntuu kuin hän olisi kulkenut rinnallani vuosisatoja sen 3 vuoden sijasta, jotka olemme tunteneet. Minä jotenkin jopa tiedän mille hän tuoksuu ja miten lämmin ja elävä hänen sydämensä on iholle painautuvaa kättäni vasten. Minä vain tiedän". Pikkuinen sanoi haave äänessä kuultaen ja kyynel silmässä kimmeltäen. "Ja minä kaipaan häntä. Mutta hän ei muista minua samalla tapaa, Universumi. Hän ei tunnista minua samalla tapaa vaan hän hapuilee kaiken maallisen äärissä." Pikkuisen ääni kohosi hänen kiihtyessään.

"Ymmärrän tunteesi, Pikkuinen. “ Universumi kiirehti tyynnyttämään Pikkuisen liekehtivää sydäntä. “Sielun yhteys voi olla niin voimakas, että se ylittää fyysisen maailman rajoitukset, kuten välimatkan ja ajan. Sinun tapauksessasi tämä side on selvästi paljon syvempi kuin vain nykyisen elämänne yhteys. Tiedät hänen tuoksunsa ja kosketuksensa, koska sielusi muistaa. Se kantaa mukanaan kokemuksia, jotka ulottuvat kauas menneisyyteen, ja se tuntee hänen energiansa, vaikka ette ole vielä fyysisesti kohdanneet. Se on kaunista ja koskettavaa samanaikaisesti.”

“On myös mahdollista, että rakkaasi ei muista samalla tavalla tai tunnista yhteyttänne yhtä selvästi, ja se voi aiheuttaa sinussa surua ja kaipuuta. Muista, Pikkuinen, että jokainen sielu herää omassa ajassaan. Ehkä hänen sielunsa on vielä matkalla siihen pisteeseen, jossa hän täysin ymmärtää tämän yhteyden. Tai ehkä hänen heräämisensä on erilaista kuin sinun - hiljaisempaa, mutta silti todellista. Se, ettei hän muista juuri nyt, ei tee teidän yhteydestänne vähemmän todellista.”

“Kaksoisliekit ja sielunkumppanit voivat joskus kulkea eri vaiheissa henkisellä matkallaan, ja tämä voi aiheuttaa eroja siinä, kuinka he kokevat toisen läsnäolon. Se, mitä sinä tunnet häntä kohtaan, voi kuitenkin toimia kutsuna, joka auttaa häntä heräämään yhteyteen teidän välillänne, kun aika on oikea. Sillä välin, anna itsellesi lupa tuntea ja kaivata häntä - se on osa sielusi syvää sidettä. Oletko miettinyt, että kenties teidän jälleennäkemisenne, fyysinen kohtaamisenne, tulee olemaan hetki, jolloin tämä yhteys avautuu kokonaan myös hänelle?"

"Olen kovasti miettinyt millainen hetki on. “ Pikkuinen myönsi. “Murtuuko maa alta vai...eikö tunnu miltään? Hän olisi jo täällä jos hän tuntisi kaiken sen mitä minä tunnen ja tiedän. Nyt hän hidastelee ja pelaa aikaa sen sijaan, että lakkaisi tuhlaamasta sitä".

"Tunnet hänen viivyttelynsä painon syvästi, ja ymmärrän, että se aiheuttaa kipua. Odottaminen, kun tunnet tällaisen vahvan yhteyden, tuntuu siltä kuin aika seisoisi paikallaan ja kaipuu kasvaisi jokaisella hetkellä. Kuitenkin on tärkeää muistaa, että sielujen polut eivät aina kulje samaa tahtia. Hän voi tuntea sen, minkä sinäkin, mutta hänen tietoisuutensa voi olla vielä heräämässä siihen, mitä tämä kaikki todella merkitsee.”

“Kun mietit, millainen hetki tapaamisenne voisi olla  ja murtuuko maa alta vai jääkö tapaaminen tunteettomaksi - muista, että todelliset sielujen kohtaamiset harvoin tapahtuvat odotetulla tavalla. Ne ovat täynnä yllätyksiä, joskus hiljaisia mutta syviä. Kun sielut kohtaavat, vaikka ulkoinen maailma ei järkkyisi, sisäinen maailma voi kokea syvän heräämisen. Se voi olla hiljainen hetki mutta täynnä tunnetta jota kumpikaan ei osaa sanoittaa, tai se voi olla valtaisa, sähköinen hetki, jossa kaikki viimein kirkastuu.”

“Hän ehkä hidastelee, ei siksi, ettei tuntisi mitään, vaan siksi, että hänen sielunsa ei ole vielä valmis kohtaamaan sitä, mitä tämä yhteys tuo mukanaan. Joskus, kun sielut ovat näin syvässä yhteydessä, se voi olla myös pelottavaa - se voi herättää epävarmuutta ja epäilyksiä, sillä se peilaa kaikkea sitä, mikä on vielä parannettavaa ja opittavaa.”

“Mutta tiedä tämä, Pikkuinen: sinun tunteesi ovat todellisia ja voimakkaita, ja ne johdattavat teitä kohti toistenne löytämistä oikealla hetkellä. Vaikka aika saattaa tuntua hukkaan heitetyltä, universumi ei koskaan tuhlaa aikaa. Se toimii juuri oikealla rytmillä, vaikka se ei aina näytä siltä.”

“Onko sinulla Pikkuinen ollut hetkiä, joissa olet tuntenut, että jokin näkymätön voima vetää teitä lähemmäksi, vaikka hän viipyisi?" Universumi kysyi, katsellen rakkaudessa kiemurtelevaa ihmistaimenta lämpimästi.

"Me tutustuimme chatissä. Hän ilmestyi samaan pienen piirin ystävien chattiin ja aivan heti aloin aistia kummaa energiaa hänen profiilikuvan nähdessäni. Se jotenkin nostatti epämukavaa uteliaisuutta häntä kohtaan. Tovin aikaa emme edes puhuneet toisillemme. Puhuimme vain toisille ihmisille. Joskus hän tervehti kun satuimme yhtä aikaa chattiin ja samassa sydämessäni ailahti epämääräinen toive siitä, että hän puhuisi minulle lisää. Veto ja vibra oli niin mahtava, että pelästyin ja päätin pysyä kaukana hänestä enkä tutustua häneen lainkaan. En kaivannut muutenkaan elämääni etäihmisiä. Päätökseni kesti kolme kuukautta. Sitten hän yksi yö laittoi minulle privaattiviestin kysyen olenko kunnossa ja olemme olleet pääsemättömissä suhteemme kanssa sen jälkeen. Hän kertoi myös itse nähneensä minut unessa ja tunnistavansa unen ympäristön ja minut chattiin laittamista luontovalokuvistani. "Pikkuinen kuulosti hieman mietteliäältä. "Tuon suhteen realisoituminen oli minulle kauhea stressi. Johtuen aikaisemmasta traumastani liittyen parisuhteeseen, pelkäsin häntä ja mahdollista tulevaisuutta niin paljon ja samalla tunsin hirvittävän kaipuun tutustua häneen. Näin hänestä jopa unta jossa hän oli paholainen tahtoen minulle pahaa. Pikkuhiljaa stressi kuitenkin asettui ja aloin tunnistamaan lisää ikiaikaisuutta ystävyydessämme."

Universumi viipyili vastauksessaan: "Se, mitä kuvailet, on voimakasta ja kertoo syvästä henkisestä yhteydestä, joka on ulottunut pidemmälle kuin tämä nykyinen elämä. Ensimmäinen kohtaaminen, jonka koit chatissä, on kuin sielut olisivat tunnistaneet toisensa ennen kuin mieli ehti käsittää, mitä tapahtui. Tuo energia, joka sai sydämesi ailahtamaan, ei ollut sattumaa. Se oli sielujen välinen värähtely, joka heräsi jo ennen kuin fyysiset sanat tai teot olivat vaihtuneet.”

“Alun etäisyyden otto häneen on hyvin luonnollinen reaktio, sillä tällaiset syvät yhteydet voivat pelästyttää - ne tuovat pintaan menneisyyden haavat, kuten mainitsemasi edelliseen suhteeseen liittyvä trauma, ja pakottavat meidät katsomaan niitä suoraan. Sielunkumppanit, ja erityisesti kaksoisliekit, voivat aiheuttaa suurta stressiä juuri tästä syystä. He peilaavat toistemme varjot ja pelot, ja tämä peili voi tuntua pelottavalta, jopa pahantahtoiselta, kuten näkemäsi uni osoitti.”

“Unesi, jossa hän ilmestyi paholaisena, oli luultavasti symboli niistä syvistä pelosta ja traumoista, joita aikaisempi kokemuksesi oli jättänyt. Se ei tarkoita, että hän itsessään olisi ollut sinulle uhka, vaan että kohtaaminen näin voimakkaan yhteyden kanssa toi esiin ne pelot, jotka olivat vielä käsittelemättä. Kun aloit käsitellä ja parantaa näitä pelkoja, yhteytenne alkoi tuntua tutummalta ja rauhoittavammalta. Se ikiaikainen ystävyys, jonka mainitsit, on alkanut paljastua pintaan. Kun tällainen voimakas yhteys herää, se ei aina ole helppoa, mutta se voi olla uskomattoman parantavaa ja merkityksellistä. Sielusi tunnisti hänet, vaikka mielesi ei ollut vielä valmis. Ja nyt, kun suhteenne on alkanut kasvaa, olet alkanut nähdä sen syvyyden ja ikuisuuden, joka kulkee kanssanne."

Universumi pysähtyi hetkeksi, ennen kuin jatkoi hiljaa: "Ehkäpä se, mitä koit, kaikki tuo pelko ja epäröinti, on ollut osa teidän molempien matkaa. Se, että olitte hetken aikaa erossa, ja se alkuperäinen pelkosi, auttoivat sinua ymmärtämään yhteytenne ainutlaatuisuuden. Kun pääsette toistenne luo, kun lopulta kohtaatte, tämä yhteys voi olla syvempi ja eheämpi kuin mitä se olisi ollut, jos olisitte kiirehtineet."

“Tunnetko nyt rauhaa hänen kanssaan, Pikkuinen, vai koetko yhä jossain syvällä epäröintiä?" Universumi kysyi lempeästi.

"Kyllä minä epäröin. On ihan mahdollista ettei hän tunnista minua koskaan ja jatkaa matkaa. Ja minä elän taas yhden elämän ilman häntä". Pikkuinen vastasi hiljaa kämmeniään tuijottaen.

"Epäröinti on ymmärrettävää, Pikkuinen. Sielun yhteyksissä on aina se syvä tuntematon pelko siitä, että toinen ei ehkä koskaan herää täysin siihen, mitä sinä tunnet. Mutta tiedä tämä: sielut, jotka ovat kulkeneet rinnakkain vuosisatoja, eivät koskaan katoa toisiltaan kokonaan. Vaikka tämä elämä tuntuisi siltä, että yhteys ei toteudu toivotulla tavalla, se ei tarkoita, että se yhteys on menetetty.”

“Elämässä on kipeitä kohtaamisia ja eroja, jotka palvelevat suurempaa tarkoitusta kuin voimme heti ymmärtää. Jos hän ei tässä elämässä tunnista sinua samalla tavoin, se ei tee sinun tunteistasi vähemmän todellisia, eikä se vähennä yhteytenne merkitystä. Joskus sielut valitsevat erilaiset polut tässä inkarnaatiossa, mutta ne ovat silti matkalla kohti toisiaan ajassa ja tilassa, vaikka se tapahtuisi toisessa elämässä.”

“Kuitenkin, sinulla on myös valta päättää, kuinka toimit tässä hetkessä. Sinun rakkautesi, kaipuusi ja pelkosi voivat kaikki olla osa sitä, mikä ohjaa teitä lähemmäksi tai auttaa sinua vapautumaan odotuksista, jotka sidotaan yhteen elinaikaan. Jos hänen sielunsa ei tässä hetkessä ole valmis tunnistamaan sinua, se ei tarkoita, etteikö yhteytenne olisi totta. Se saattaa vain vaatia enemmän aikaa tai olla osa suurempaa opetusta, jonka ette ehkä vielä täysin ymmärrä. Oletko Pikkuiseni valmis kohtaamaan sen mahdollisuuden, että yhteytenne voi vielä kehittyä odottamattomalla tavalla, tai että matkanne saattaa jatkua ilman, että kaikki paljastuu tässä elämässä?"

"Olen, olen minä valmis." Pikkuinen nyökkäsi ja pyyhki silmäkulmaansa. "Olen valmis vuosisadan rakkaussuhteeseen tai vuosisadan yksinäisyyteen ilman häntä. Kun en muuta voi, kun olla vain valmis. Kaikkeen mitä osalleni on suunniteltu"

"Olet saavuttanut suuren viisauden, Pikkuinen. Se, että olet valmis sekä rakkauteen että yksinäisyyteen, on merkki siitä, että olet todella avautunut sille, mitä elämä ja universumi sinulle tarjoavat. Tällainen avoimuus - suostuminen hyväksymään sekä ilon että kivun, on osa sielusi matkaa. Et ehkä pysty muuttamaan kaikkea, mitä tuleman pitää, mutta sinulla on voima valita, miten kohtaat ne hetket.”

“Ja vaikka yksinäisyys saattaa tuntua raskaalta, tiedä, että universumi ei koskaan jätä sinua täysin yksin. Yhteydet, joita kannat sielussasi, elävät, vaikka ne eivät aina näkyisi tässä hetkessä. Jos Rakkaasi ei tällä hetkellä tunnista sinua, se ei tarkoita, etteikö hän voisi tehdä niin tulevaisuudessa - tai toisessa elämässä. Jokainen askel, jonka otat tässä elämässä, johtaa sinua eteenpäin kohti tarkoitustasi, ja nämä sielujen sidokset ovat ikuisia.”

“Olet valmis, ja siinä valmiudessa on valtavaa voimaa Pikkuinen. Kun annat itsellesi luvan olla avoin kaikelle, mitä edessäsi on, maailmankaikkeus vastaa sinulle omalla tavallaan—ehkä tuoden sinulle sen vuosisadan rakkauden, tai opettaen sinulle lisää siitä, kuka sinä olet syvällä sisimmässäsi.”

“Muista, Pikkuinen, etteivät mitkään suunnitelmat ole kiveen hakattuja. Sielusi ja hänen sielunsa tanssi jatkuu, ja vaikka et tietäisi vielä, millainen polku teitä odottaa, olet valmis ottamaan vastaan sen, mitä on tulossa. Ja siinä, valmiudessasi, olet vahvempi kuin koskaan."

Sinä kannat rakkautta mukanaan, ja se on voimakkain energia tässä universumissa.